Pauline Kael oli New Yorkerin elokuvakriitikko Hollywoodin toisen kultakauden aikaan. Hän on 1900-luvun jossei tärkein, niin ainakin yksi tärkeimmistä, yhdysvaltalaisista kriitikoista (troikan muut jäsenet lienevät Andrew Sarris ja Roger Ebert). Äskettäin julkaistu elämäkerta Pauline Kael: A Life in the Dark (Kindle-versio
) on saanut leffablogaajat kirjoittamaan aiheesta aivan julmetun paljon.
Andrew O’Hehir ja Matt Zoller Seitz debateerasivat aiheesta, Glenn Kenny haastatteli kirjoittaja Brian Kellow’ta, Farran Smith-Nehme rinnastaa James Wolcottin uuden kirjan ja Kael-elämäkerran, Jim Emerson blogautti aiheen tiimoilta ei kerran vaan kahdesti, Ebert kirjoitti Kaelista, New York Timesin leffakriitikot keskustelivat kirjasta ja tietysti kirja myös arvioitiin Timesissä. David Hudson kokosi Mubi-blogaukseensa vielä lisää linkkejä.
PS: Renata Adler muuten dumasi Kaelin metodia jo vuonna 1980.
