- Cahiers du CinéMAD –
- Näin leikattiin Hilton! ja Kerron sinulle kaiken –
- How David Carr Became the Daddy of Girls – Koblin kirjoittaa nykyään Gawkeriin?
Elokuvallisia huomioita maailmalta 15.03.2013 – 18.03.2013
- This Is A Longreads On The Internet: The Inroads Of Slow Art In A Fast Culture | The Awl – Hieman yliyrittämisen ja kaiken kaikkiaan selityksen makua, mutta silti kiinnostava
- Films with cats in them – LÖYSIN MAAILMAN PARHAAN ELOKUVABLOGIN!!1!¡1
- Look at the eyes, guess the movie – And thus continues my annual tribute to eye shots (see also: 2009, 2010, 2011 and 2012). This year, including the header image (which you can consider number "0"), there are 13 eye shots. As usual, some of them are easily recognizable. Others not so much.
Elokuvallisia huomioita maailmalta 9.03.2013 – 14.03.2013
- Cartoon Research | Dedicated To Classic Cartoons: Past, Present & Future –
- How Disney Bought Lucasfilm—and Its Plans for ’Star Wars’ – Businessweek –
- Eastern Europeans Tune In to Communist Nostalgia on TV – Businessweek – Eastern Europe is aiming to emulate Scandinavia’s success in exporting local-language TV shows.
Elokuvallisia huomioita maailmalta 5.03.2013
- The 12 Worst Things in the Star Wars Expanded Universe –
- Väiski Vemmelsääri ja kumppanit / Warner Bros. studion animaatiopiirroksia 1930-1960 | EMMA – Espoon modernin taiteen museo – WHOA
- Villen tärkeä muistelmablogaus siitä, miten ala-asteikäisenä pystyi katsomaan Filmnetin näyttämiä elokuvia – Tiesin videonauhojen piilopaikat, sillä isäni ja kymmenen vuotta vanhempi veljeni halusivat myös katsoa elokuvat, mutta myöhäiset esitysajankohdat eivät aina sopineet, joten elokuvia videoitiin paljon. Joskus katsoin videoita niinä kouluaamuina, joina vanhempani olivat jo lähteneet töihin, mutta minulla alkoi koulu vasta tuntia tai paria myöhemmin. Joskus piilotin elokuvia katsoakseni ne sopivalla hetkellä, minkä veljeni tosin usein huomasi. Joskus yritin nauhoittaa elokuvia perheeltäni salaa. Harrastin myös kasettien nimitarrojen vaihtoa: kumitin nimiä pois ja pistin kasetteja “tyhjinä” omien elokuvieni joukkoon, kirjoitin kasetteihin jonkin lastenleffan tai oman nimeni ja niin edelleen.
Twitarviot twhelmikuussa
THE LAST STAND (US’13): A curiously inert, dull, and unsuspenseful movie. The ticking clock is wasted, the character beats unconvincing.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 4, 2013
CRUISING (US’80): Was Friedkin more interested in the setting than the protagonist or plot? Nothing wrong with it, just pondering.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 9, 2013
PLACE BEYOND THE PINES (US’12): A triptych that starts as Drive on a bike (no lie) but expands into a different kind of morality tale.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 11, 2013
SOUNDBREAKER (’11/’12?) Sounds ducking amazing, obviously (except for the interviews). Theme, visuals laid out kinda thick from the title on
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 12, 2013
But the music! Oh wow, the music.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 12, 2013
I’m going to use a certain word repeatedly in a derogatory fashion even though I don’t believe that’s all there is to it. So:
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 12, 2013
GANGSTER SQUAD (US’13): Cartoon violence, cartoon performances, cartoon gangsters and cartoon cops.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 12, 2013
Emma Stone makes a remarkable entrance, whoowhee, but isn’t given much to do afterwards. (No-one is.)
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 12, 2013
There’s an interesting spectrum of voices, though. Nolte = gravel, Gosling = whiny, Stone = smoky.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 12, 2013
.@vierastalo Given that I last saw Dick Tracy 23 years ago, I daren’t really talk about it.–There’s a sprinkle of Untouchables in the story.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 12, 2013
PARKER (US’13): I’ll watch Statham in anything, but I still wouldn’t mind it being better than this.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 13, 2013
A GOOD DIE TO DIE HARD aka DIE HARD V aka JOHN-JOHN: THE MISSION TO MOSCOW (US’13): Well, it’s got one fun setpiece.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 14, 2013
Physical sfx and CGI work pretty seamlessly in said setpiece (a car chase), otherwise it’s more John Rambo than John McClane.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 14, 2013
BROKEN (UK’12): Lovely observed character piece with a strong sense of life instead of plot. Only the very end feels a tad formulaic.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 14, 2013
QUARTET (UK’12): Tasty emotional pablum. Grumpy Gambon should star in the sequel.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 14, 2013
JAGTEN (DK’12): A modern-day witch hunt builds tension with subtle details. Thematically on par with Brass Eye’s 2001 special.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 15, 2013
LES MISERABLES (UK’12): Urmh. This one goes to eleven?
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 19, 2013
All the bulging veins make it look like everybody is constipated all the time.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 19, 2013
Why all the decapitated shots in Les Miz?
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 19, 2013
@pmihal It’s fine until you realize the stitch between the CGI tracking shot and the physical camera-and til Wolvie starts vein-poppin’
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 19, 2013
@pmihal I was constantly drawn out of the movie by the unexplained conflict between realistic design and the bellowing people, esp. faces
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 19, 2013
.@aavama @pmihal Why’s Hooper privilege the physical reality of acting while singing over all other kinds of potential aesthetic pleasure?
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 19, 2013
TAULUKAUPPIAAT (2010): Sain vihdoin katsottua. Kannatti. Helevetin hyvä tatsi näyttelijöiden kanssa. Kevyesti tyylitelty puhe toimii.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 20, 2013
DANS LA MAISON (FR’12): Transgressive desire, metafiction, peeping compositions. Luchini is hilarious yet again. Je suis content.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 20, 2013
VIRU – TARINOITA HOTELLISTA (2013): Puhuvia päitä temaattisesti järjesteltynä, arkistokuva lähinnä liimana skarvien päällä.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 21, 2013
DIRTY DANCING (US’87): I don’t mind the anachronistic non-diegetic music, but I do mind the anachronistic diegetic music.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 23, 2013
OZ THE GREAT AND POWERFUL (US’13): I quite liked the Academy Ratio bits. Other than that the plot overtakes gags with diminishing returns.
— Olli Sulopuisto (@osulop) February 26, 2013
Saldo: 50 (jos Taulukauppiaat lasketaan ja hipit hiljaa, mä lasken sen nyt mukaan, koska tämä on mun lista)