Trailerisunnuntai
Nicole Kidman ahdistuu Rabbit Holessa
Biutifulia on disautettu mm. nimestä (mikä onkin ihan oikeutettua) ja laskelmoivuudesta, mutta pakkohan Iñárritun ja Bardemin yhteistyö on tsekata.
Vähän taistellaan vapauden puolesta Algeriassa ja noin: Outside the Law
The King’s Speech on kuulemma ollut alusta asti Oscar-pyrkyrin näköinen elokuva, mutta … hiisi vieköön … sehän vaikuttaisi trailerin perusteella mitä mainioimmin tehdyltä middlebrow-viihteeltä
Islantilainen ohjaaja Baltasar Kormákur on karannut kauas kotikulmilta ja vaihtanut pohjoisen eksotiikan Yhdysvaltain ja Meksikon väliseen epätasa-arvoon: Inhale
Made in Dagenham perustuu tositapahtumiin yada yada yada
Meskada pääsee mukaan listalle vain siksi, että trailerin spiikki on käsittämättömässä kliseisyydessään aivan törkeän hauska: ”But now…”, ”One detective…”
Elokuvallisia huomioita maailmalta 19.10.2010 – 24.10.2010
- On Set: Empire Strikes Back – valokuvia kulissien takaa jne.
- Robocop: Making of ED-209 (YT) –
- Paul-teaser – Pegg + Frost!
Elokuvallisia huomioita maailmalta 12.10.2010 – 17.10.2010
- Films are vulgar. And this vulgarity, I love it: An Interview with Arnaud Desplechin (Senses of Cinema) –
- Jack Cardiffs Magic Life: Part One –
- The static art of architecture and the kinetic art of motion pictures might seem antithetical mediums, but films can be enormously helpful in explaining buildings (NYRB) –
- Veijarit-traileri – hmm
- Europe's Finest – klassikkoleffoja digiprojisoituna teattereihin, tulee myös Suomeen syksyllä
Trailerisunnuntai
Mä katson mitä tahansa, jossa on Bill Nighy. Jos Bill Nighy esittää palkkatappajaa (Wild Target), mä katson sen. Itse asiassa trailerista tuli oudolla tavalla vähän Kala nimeltä Wanda -vibat.
Ip Manin traileri muistuttaa perimmäisestä totuudesta: kungfulla nenään = hieno elokuva
Gus van Sant tekee taas vaihteeksi Hollywoodia: Restless
All Good Things ei pelkän trailerin perusteella kiinnostaisi, mutta muutama asia saa antamaan sille mahdollisuuden. Ensinnäkin Andrew Jarecki on ohjannut erään kaikkien aikojen suosikkidokkareistani eli Capturing the Friedmansin. Toisekseen roolitus on lupaava: Gosling, Dunst, Langella ja Philip Baker Hall ovat kaikki ns. tekijänaisia. Mutta sitten kolmannekseen: traileri on aika pelottavan urpo.
Jostain kumman syystä mä tykkäsin edellisistäkin pätkistä, joten luultavasti Jackass 3D putoaa täysillä. Tai ei siinä ole mitään kummallista. Niistä puuttuu sketsisarjojen pohjalta rakennettujen elokuvien yleisin maanvaiva eli ylimääräinen narratiivi. Toisekseen CGI-vempuloiden aikana on hienoa nähdä, miten aikuinen ihminen ottaa osumaa. Ei se sen enempää vaadi.
The Kids Grow Up dokumentoi – nimensä mukaisesti – lasten ja vanhempien välisiä suhteita, aikuistumista ja (koska se on kotivideokamaa) medioituja ihmissuhteita. Tai näin mä trailerista päättelin. Vaikuttaisi ihan kiintoisalta.
Tiny Furniture taitaa olla jonkin sortin mumblecoresta kasvanut ötiö, vai?
Yliluonnollista rätinää ja mäiskettä tarjoilee I Am Number Four, jonka on ohjannut tähänastisten näyttöjen perusteella toistaitoinen D. J. Caruso.
Sarjassamme ”mitähä?” esitämme seuraavaksi GhettoPhysics, joka on ilmeisesti dokkari johtolauseella ”aina ja kaikkialla on huoria ja parittajia”, joka sitten jotenkin laajennetaan kaikenkattavaksi yhteiskunnalliseksi selitykseksi. Tuota…
The Tempest näyttää vähän siltä, että siitä voi tulla höpsöin Shakespeare-sovitus vähään aikaan, jos siis suhteutetaan odotukset näyttelijäkaartiin.
Night Catches Us says life’s hard for the brothers in ’70s Philly